Kuala Lumpur

Odottelemme taalla Kuala Lumpurin lentokentalla lentoamme. Olemme kierrelleet pari paivaa kaupungin ostoskeskuksissa ja uusineet vuoden verran rinkassa pyorinytta vaatekertaamme. Vaatteitten hinnat ovat taalla sellaiset, etta on mukava shoppailla. Kuala Lumpur on erinomainen shoppailukaupunki, nahtavyyksien katselun jatimme toiseen kertaan. Petronasin kaksoistorneja piti kuitenkin kayda katsomassa.

Reissumme alkaa olla kotimatkaa vaille valmis. Blogin julkaiseminen loppuu reissumme paattymisen myota, mahdollisesti joitakin kuvia voidaan viela laittaa nakyville. Reissujuttuja ja kuvia paasee kylla kuulemaan ja nakemaan sitten Suomessa.

SEE YOU SOON!

Bali

Balille on tuotu norsuja Sumatralta. Pitihan meidankin paasta kokeilemaan viidakon kuninkaan kyytia. Puolen tunnin lenkki paattyi uima-altaaseen. Elefanttipuiston show oli myos varsin hieno. Siihen sisaltyi mm. koripalloa, maalausta ja vanteen pyoritysta.

Apinametsassa sai tavata sukulaisia =) Omaisuuden kanssa sai olla tarkkana, silla veijarit tutkivat hetkessa taskut ja koittivat tunkeutua reppuun. Lasikoteloihimme jai pysyvat jaljet muutaman apinan hampaanjaljista.


Miika kavi kokeilemassa vetovarjoilua veneen perassa. Ohjaaja ei ollut hereilla ja laskeutuminen meinasi menna rantapuuhun.


Liikenne on vilkasta, mutta ihmiset huomioivat hyvin toiset tiella liikkujat. Tavallinen kulkuneuvo on skootteri, jolla harvoin ajaa ainoastaan yksi ihminen. Valilla kyydissa on koko perhe.


95% balilaisista on hinduja. Uskonto nakyy ja kuuluu ihmisten elamassa. Temppeleita on joka talossa seka jokaisessa kylassa ja kaupungissa on useita suurempia temppeleita. Huomenna paasemme nakemaan paikallisten Kunungan-juhlaa uskonnollisine seremonioineen.


Saimme kokea vivahduksen balilaisesta traditiosta. Eraassa ravintolassa, jossa kavimme syomassa, esiintyi paikallinen tanssiryhma pukeutuneena perinteisiin balilaisiin juhla-asuihin. He esittivat perinteisia balilaisia tansseja.

Saavuimme aluksi Balilla Sanuriin, joka sijaitsee Balin itarannikolla. Nautimme muutaman paivan rantaelamasta. Elaminen taalla on halpaa. Olemme yopyneet "homestayssa" eli paikallisten kodeissaan tarjoamissa majoituksissa. Huone (ilmastointi, aamupala ja lammin suihku) maksaa 5E yolta. Ravintolaillalisen saa kahdelle hengelle samaan hintaan. Tunnin hieronta maksoi 4E. Vaatteita saa muutamalla eurolla. Tinkaaminen kuuluu asiaan. Sanurin jalkeen menimme Ubudiin ja olemme kierrelleet hieman saaren sisaosissa. Sunnuntai-iltana matka jatkuu kohti Kuala Lumpuria.

Kununurra

Olemme viela 4 paivaa Kununurrassa. Vesisateet ovat keskeyttaneet tyonteon toistaiseksi kaikilta farmeilta. Pellot ja metsat ovat sateen jaljilta niin mutaisia, ettei niilla voi tyoskennella. Toivomme, etta voisimme tehda viela muutaman paivan toita ennen Darwiniin lahtoa. Lennamme sielta 29.6. Singaporen ja Malesian kautta viikoksi Balille. Vietamme sen jalkeen pari paivaa viela Kuala Lumpurissa ja palaamme Suomeen 11.7.

Loppuyhteenvetoa

Matkamme Australiassa lahestyy loppuaan. Viimeinen kohteemme taalla on Pohjois-Territorion Darwin. Jos olet seurannut kartalta matkaamme, huomaat, etta olemme kiertaneet lahes koko Australian ympari. Aloitimme matkamme Cairnsista, joten taydesta ympyrasta meilta jaa valiin ainoastaan Darwin-Cairns –vali, joka tarkoittaisi muutaman tuhannen kilometrin ajoa “keskella ei mitaan”. Lisaksi meilla jaa kaymatta Australian keskiosa: Ayers Rock ja Uluru. Myoskaan Tasmaniaan emme ehtineet. Pitaahan sita jotain paikkoja jattaa seuraavallekin reissulle.

Aloitimme reissaamisen 10 kuukautta sitten ja nyt tuntuu sopivalta ajankohdalta palata kohta Suomeen. Haluamme nauttia Suomen suvestakin hetkisen ennen syksyn tuloa. Enaa ei ole hirveasti intoa lahtea taalla kiertelemaan paikkoja ja ajamaan tuhansia kilometreja. Australia on pinta-alaltaan suurempi alue kuin Eurooppa, joskaan ei niin rikkonainen. Reissaamiseenkin vasyy ajan mittaan. Oma sanky, jaakaappi, vessa, suihku ja sauna tuntuvat aika mukavalta ajatukselta tallaisen “mustalaiselaman” jalkeen.

Myimme “kotimme” eli automme kahdelle ranskalaispojalle. Kilometreja mittariin kertyi meilla 28 tuhatta. Nukuimme Falconissamme noin 5 kuukautta. Saastimme sen avulla huomattavan paljon rahaa, silla taalla on tarjolla runsaasti ilmaisia yopymispaikkoja autossa nukkujalle. Toita olemme tehneet reissumme aikana reilut 4 kuukautta.

Olemme tyytyvaisia kuluneeseen vuoteen talla puolen maapalloa. Valivuosi suomalaisesta tehokkuus-elamasta on ollut paikallaan ja kotiin palataan iso rinkallinen uusia kokemuksia rikkaampana. Vastaavaan reissuun voimme lahtea toistekin, tosin seuraavalla kerralla jonnekin muualle pain muailmoo. Monta maata on viela kaymatta. Kannattaa elaa unelmansa todeksi, jos siihen on mahdollisuus, olivat ne unelmat sitten isoja tai pienia! Tama vuosi oli meidan unelmamme, jonka paasimme elamaan todeksi. Yksi parhaista asioista taalla on ollut australialainen elamantyyli: No worries, mate! Toivottavasti siita jaa jotain pysyvaa elamaamme. Aussit asettavat ykkossijalle kalastamisen merenrannalla, grillaamisen bbq:lla, rubgymatsin katsomisen ja hauskanpidon kavereiden kanssa. Life is for living!

Totta kai vuoteen mahtuu monenlaisia mielialoja ja fiiliksia eli sita sitten Suomessa tai Australiassa. Joka paikassa arkeen kuuluvat ne tietyt perusrutiinit, syomiset, nukkumiset ja pyykinpesut. Vastoinkaymisia ei paase pakoon missaan. Valilla olimme varsin heikossa rahatilanteessa ilman toita. Auto reistaili ja rahoja joutui kayttamaan Falconin korjaamiseen vahan liikaakin. Karpaset kiusasivat Etela- ja Lansi-Australian puska-alueilla. Toisinaan toita ei ollut tarpeeksi johtuen huonosta sadosta, saasta tai supervisorin motivaation puutteesta. Ja sadesaalla ulkoilmaelajan elo ei oo aina niin haavia, varsinkaan jos teltta ei pida vetta. Valissa teltassa yopyjaa paleli, vaikka paalla oli makuupussi, fleecekerrasto, villasukat ja kaikki rinkasta loytyvat lampimat vaatteet.

Mutta vastapainona paasimme kokemaan hienoja hetkia. Paikallisia pihveja oli mukava kokkailla ilmaisilla kaasu-grilleilla. Monet beachit ovat kuin matkatoimistojen esitteista, mikas siina on palmun alla maatessa varpaat meressa tai hyppiessa isoissa aalloissa. Snorklausretket jaavat unohtumattomina mieleen. Luonnossa nahtiin lahes kaikki Australian mielenkiintoiset elaimet, Australian luonto on muutenkin monipuolinen, taalla paasee nakemaan sademetsaa, autiomaata ja kaikkea silta valilta. Ja ilmasto on varsin miellyttava. Aamulla on mukava herata auringon paistaessa pilvettomalta taivaalta.

Vuosi ilman sanomalehtia, uutisia ja paivittaista netinkayttoa oli paikallaan oleva kokemus. Kannykkaverkko ei ulotu joka paikkaan ja puhelinta tuli kaytettya paljon vahemman kuin Suomessa. Radio ei kuulu taalla laheskaan joka paikassa. Elamantyylimme on ollut taalla muutoinkin varsin yksinkertainen ja olemme elaneet lahes koko ajan ulkoilmaelamaa. Mukana on kulkenut vain peruselamiseen tarvittavat tavarat, silla autoon ja rinkkoihin ei kovin paljon maallista omaisuutta voi kasata. Olemme tavanneet satoja reppureissaajia eri maista seka tehneet tuttavuutta joihinkin paikallisiinkin. Working-holiday –vuotta Australiassa voi kylla lampimasti suositella kaikille!

Working holiday –viisumi mahdollistaa 18-30 –vuotiaille tyoskentelyn Australiassa. Yhdella tyonantajalla voi olla maksimissaan 6 kuukautta. Viisumin voi saada myos toiseksi vuodeksi, mikali tekee yhteensa 3 kuukautta farmitoita ensimmaisen vuoden aikana. Tyot voi jakaa useaan jaksoon. Viisumin tarkoituksena on se, etta farmeille saataisiin tarpeeksi tyovoimaa. Me olisimme voineet laajentaa viisumiamme toiseksi vuodeksi, mutta yksi vuosi riitti meille. Yllattavaa on, etta kaikille Euroopan maiden kansalaisille ei myonneta working holiday –viisumia. Ainakin Sveitsi, Espanja, Portugali, Latvia, Liettua, Norja seka Ita-Euroopan maat kuuluvat talle listalle.

Mietimme ennen reissuamme, aiheuttaako 24t/vrk yhdessaolo ympari vuoden kriiseja parisuhteeseemme. Reissaaminen yhdessa on kuitenkin sujunut mainiosti ja olemme edelleenkin parhaita kavereita. =) Olemme vitsailleet, etta onhan niita pariskuntia, jotka Ovat samassa paikassa toissa, mutta mepas olemme tyoskennelleet samassa puussa! Ja tunkeneet paamme samaan puskaan hedelmien ja vihannesten peraan.

Yhtena haaveena ennen reissua meilla oli paasta tutustumaan Australian alkuperaisvaestoon, aboriginaaleihin. Ne haaveet ovat valitettavasti karisseet matkamme aikana. Aboriginaalit ovat tana paivana suurimmaksi osaksi syrjaytyneita, alkoholisoituneita ja pahanhajuisia ressukoita. He parveilevat ryhmina puistoissa ja kauppojen pihoilla maaten. Heilta vietiin aikanaan oikeudet omaan elamantapaansa yli 200 vuodeksi seka heidan asuinalueensa ja pyhat paikkansa riistettiin eurooppalaisten siirtolaisten toimesta.

Nykyaan valtio yrittaa korjata virheitaan maksamalla aboriginaaliyhteisoille valtavasti rahaa, mutta raha kuluu valitettavasti paa-asiassa viinaan. Viime vuosisadan alkupuolella aboriginaalilapsia vietiin perheista vakipakolla valkoisiin perheisiin “ oppimaan sivistynytta elamaa”. Aboriginaalit eivat koskaan kuitenkaan omaksuneet lansimaista elamantyylia ja tyonteon kulttuuria. Heidan alkuperainen elamantapansa oli vaeltaa alueelta toiselle, ottaen luonnosta vain valttamaton elamiseen. Heille omaisuus oli rasite, silla kaikki omaisuus oli kannettava mukana.




TOP-listoja

Parasta Australiassa
• vedenalainen maailma: upeat korallit ja ihmeelliset kalat kaikissa vareissa
• elaimet: kun pistaa riviin koalan, kengurun, krokotiilin, vesinokkaelaimen, jne niin voi sanoa nahneensa yhden maailman mielenkiintoisimmista elainmaailmoista
• tahtitaivas: etelaisen pallonpuoliskon tahtitaivas on aivan erilainen kuin pohjoisen pallonpuoliskon; Milky Way eli linnunrata nakyy hienosti
• ilmasto: Australiassa on aina kesa jossain eli ei tarvi palella ja aurinko paistaa
• mahdollisuus workingholiday-viisumiin
• pihvit + bbq
• kansallispuistot
• beachit


Parhaat paikat
• Whitsunday Islands
• Fraser Island
• Karijinin kansallispuisto
• Coral Bay
• Cape Tribulation
• Nelson Bay

Parhaat kaupungit
• Perth
• Sydney
• Adelaide
• Geraldton

Parhaat tyot
• Stonefruitien poiminta Stanthorpessa
• Viinirypaleiden poiminta Hunter Valleylla

Hauskimmat paikannimet
• Bluff
• Singleton
• Ulladulla
• Woy Woy

Parasta palvelua
• Infot
• Autoliitto
• Stanthorpen tyonvalitystoimisto

Mauttomat
• Surfers Paradise: Pilvenpiirtajat beachilla

Arsytti eniten
• Virastoissa asiointi: Palvelu vaihteli sen mukaan, mita virkailija sattui asioista tietamaan.
• Tyontekijoiden asema: Mitkaan lait/sopimukset eivat suojaa tyontekijaa ainakaan farmitoissa. Tyosopimuksia ei tunneta. Potkut voi tulla milloin tahansa, mista tahansa syysta. Taalla koitetaan naytella tehokasta. Mm juomatauoilla ei saa istua, koska se ei nayta hyvalta.
• Hedelmien ja vihannesten kalleus: Vaikka taalla viljellaan miljoonia kiloja kaikkea banaaneista bataatteihin, niiden hinnat ovat kohtuuttoman kalliita.
• Saksalaiset ja ranskalaiset packkarit: Isona ryhmana kayttaytyivat kuin euroopan omistajat ja valtasivat leirinta-alueiden poydat, eivatka muutenkaan huomioineet muita ihmisia. Yksittaisina ihmisina enimmakseen ihan mukavia.

Broomesta Kununurraan

Olemme majailleet viimeiset nelja viikkoa Kununurrassa, tehden toita sandelwood-farmilla. Olemme karsineet ja istuttaneet sandelwoodeja, kalliita oljypuita, joista aikanaan puristetaan oljya parfyymien yms. valmistukseen. Mirimiran kansallispuisto on Kununurrassa leirinta-alueemme vieressa, siella on metkoja pyoreita kallioita.


Kameli vai lehma? Gipps roadin varressa oli muutama ko elainten risteytys. =)


Miika kylpee kuumassa lahteessa. Vesi ei tosin ollut kovinkaan kuumaa, 32-asteista, mutta aamun viileydessa siella oli rentouttavaa pulikoida.



Valilla jalatkin kastuivat, kun solan pohjalla oli vetta vyotaroon asti.



Patikoimme El Quentron kalliosolassa. Solan pohjalla on paljon suuria kivenlohkareita, valilla kulkeminen oli melkoista kiipeilya.


Kimberley on maailman suurin timantin kaivausalue. Kimberleyn halki kulkee Gipps road, joka on vanha karjatie (yli 500km). Tie kulkee halki koskemattoman ja jylhan luonnon, mutta sita ei pysty ajamaan lapi ilman nelivetomaaasturia. Valilla pitaa ylittaa virtoja ja jokia, joissa elaa krokotiileja.. Kavimme vahan kokeilemassa Gipps Roadilla ajamista ja paasimme autollamme El Quentron kansallispuistoon asti.

Kun etaisyydet ovat pitkia, ajaessa on syyta pitaa taukoja. Australiassa osataan muistuttaa taukojen tarkeydesta varsin ravakalla tavalla.


Broomesta emme kuitenkaan loytaneet toita, joten kaansimme auton keulan kohti itaa. Matkalla oli hienoja pullopuita, joita tietenkin piti pysahtya kuvaamaan. Yhta suurta pullopuuta on aikanaan kaytetty jopa vankilana.


Broome on kiva pikkukaupunki Luoteis-Australiassa. Se on kuuluisa helmikalastuksestaan ja sita koettelee vuosittain troopiset myrskyt. Cable-beachilla paasee nakemaan kamelikaravaaneja auringonlaskun aikaan.

Lansirannikkoa pitkin pohjoiseen

Olemme selvinneet Broomeen asti. Etsimme taalta toita. Hinnat taalla lannessa ovat korkeammat kuin itarannikolla. Esimerkiksi bensalitra maksaa 30-50senttia enemman kuin itarannikolla. Asutus on harvaa ja etaisyydet pitkia. Ja karpasia on ihan liikaa kaupunkien ulkopuolella. Jokainen pysahdys houkuttelee heti kymmenia porraajia, joilla on tarkoitus tunkeutua silmiin, korviin, suuhun ja nenaan. Hommasimme karpashuput, jotka estavat nama aikeet. Lampotila taalla pohjoisessa on mukava 30C eli tarkenemme taas shortsit jalassa.

Coral Baylla kavimme snorklailemassa 4 paivaa. Ningaloon riutta yltaa ihan rannalle saakka, joten suoraan beachilta paasee snorklaamaan. Rannasta tarvitsi uida 100 metria ja pohjassa avautui upea merenalainen maailma. Korallit ovat hiukan erilaisia kuin itarannikolla Suurella Valliriutalla.

Aurinko laskee mereen lannessa. Olemme nahneet useita unohtumattomia ja upeita auringonlaskuja Intian Valtameren ylla.


Valilla jouduimme kiipeilemaan seinalla kuin hamahakki, jotta paasimme etenemaan. Valilla piti ylittaa joku kallio, valilla kahlata vedessa.


Uimavesi on aika vilpoista gorgen pohjalla, silla aurinko ei paase lammittamaan joka paikkaa.


Kallioiden vari on paa-asiassa syvan punainen.


Karijinissa on useita Gorgeja eli kalliosolia, vesiputouksia ja uimapaikkoja.


Karijinin kansallispuisto on yksi kauneimmista paikoista, jossa olemme Australiassa kayneet. Se on kyllakin kaukana kaikesta. Lahin isompi kaupunki Broomekin on yli 1000km paassa. Kansallispuistoon paastakseen piti ajaa kamalaa hiekkatieta, joka tuntui hajottavan auton mina hetkena tahansa. Sopivan nopeuden loytaminen oli vaikeaa, 80kmh oli valilla parempi vauhti kuin 20kmh. Mutta hyvin Falcon reissusta selvisi. Polyt lahtee pesemalla eika osiakaan pudonnut matkalle.


Road Train. Australiassa etaisyydet ovat suuria, joten rekoillakin on pituutta. 2 tai 3 peravaunun "maantiejunat" ovat tavallisia Keski-Australiassa ja Lannessa. Talla yhdistelmalla on mittaa 56 metria! Hevosia loytyy konepellin alta yli 600. Kulutus on vaatimaton 1L dieselia kilometrilla.


Shark Bay on monien merielavien kotilahti. Monkey Mian delfiinit tulevat joka paiva rannalle odottelemaan ilmaista kala-ateriaa, jonka he ovat tottuneet saamaan yli 30 vuoden ajan. Osa katselijoista paasee syottamaan kadesta delfiineja.


Perthista lahdimme ajamaan lansirannikkoa pohjoista kohti. Ensimmainen pysahdyspaikkamme oli Nerungin kansallispuisto, joka on tunnettu Pinnacleistaan eli kivipaaseistaan. Muutaman hehtaarin alueella on satoja pinnacleja.

Perth

Papukaijakukka




Aboriginaalitaidetta eraassa Fremantlelaisessa taidekaupassa.

Fremantle on Perthin kainalossa oleva satamakaupunki. Kavimme Fremantlen markkinoilla, joissa oli hedelmien lisaksi myytavana kasitoita, ruokaa, vaatteita jne. Fremantlesta loytyy paljon kasityolaisten putiikkeja ja pikkukujia, joita on mukava kierrella.

Perth on todella viihtyisa kaupunki. Siella on mukavia kauppakujia, paljon kavelykatuja, puistoja ja hienoja rakennuksia. Me pidimme Perthista paljon. Siella voisi asua pitemmankin aikaa. Keskustan kaikki joukkoliikenne on ilmaista.

Perth on Lansi-Australian paakaupunki ja maailman eristynein paakaupunki. Siella on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Paakaupungissa asuu 70% osavaltion ihmisista. Lansi-Australian osavaltio kattaa kolmasosan koko maan pinta-alasta.

Nullarborin autiomaan ylitys

Puskassa on paljon villielaimia. Kaikki eivat tule poseeraamaan, mutta nama kotkat halusivat ikuistaa itsensa blogiimme.

Eraan huoltoaseman pihalla lontysteli dingo. Dingot ovat Australian villeja koiria, jotka ovat tulleet Tyynenmeren saarilta muuttaneiden alkuasukkaiden mukana tanne.

Lihanhimoisia karpasia riitti taukopaikoilla. Heti autosta ulos astuessa raatokarpaset hyokkasivat kimppuun ja tunkivat suuhun, silmiin ja korviin.

90 miles straight. Australian pisin suora, 146km. Nullarborgin yli ajaessa teita ei voinut muutenkaan moittia mutkaisiksi. Pylly meinasi puutua, kun lahes koko valoisa aika kaytettiin ajamiseen. Falcon kesti hienosti rasittavan reissun. Ihmiset olivat ystavallisia, ohikulkijat pysahtyivat heti, jos nakivat jonkun autoilijan tienposkessa konepelti ylhaalla.

Etsimme toita Adelaidesta, mutta niita olisi saatu vasta 3 viikon paasta, joten paatimme jattaa Etela-Australian taakse ja suunnata lantta kohti. Ajoimme 4 paivassa 2700km. Nullarborgin tasanko on autiomaata, jossa kasvaa pelkkaa puskaa. Alueen vihreys johtuu meren laheisyydesta, mutta sisamaassa pain puskakin kuivuu hiekaksi ja kiveksi. Maisemaan toi vaihtelua puskan korkeuden vaihtelu seka satunnaiset huoltoasemat, jotka verottivat bensasta kovaa hintaa. Enimmillaan jouduimme maksamaan 1,72$ litralta.

Sydneysta Adelaideen

Nyt olemme jalleen kaksin. Falconin mittariin kertyi 2500km Lauriloiden kanssa. Matkalla sattui myos muutamia mutkia. Autosta hajosi vesipumppu ajaessamme eraana iltana kohti Wellingtonin leirinta-aluetta. Soittelimme autoliittoon, jonka jasenia olemme. Ongelmalliseksi tilanteen teki se, ettemme tienneet tarkkaa sijaintiamme. Autoliiton seta loysi kuitenkin meidat ja hinasi meidat leirinta-alueelle. Seuraavana paivana saimme korjausajan ja hinauksen Murray Bridgeen. Korjaajan aiti tuli kesken tyopaivan viemaan meita leirinta-alueelle. Han kysyi, etta kiinnostaisiko meita asuminen heidan talossaan telttailun sijaan. Tottakai tallainen tarjous otettiin vastaan. Saimme yhden kokemuksen lisaa australialaisesta vieraanvaraisuudesta.

Onneksemme autosta ei mennyt moottorin kansi, silla se olisi tiennyt liian kallista remonttia. Todennakoisesti olisimme jatkaneet matkaamme jollakin muulla kulkupelilla tai ostaneet toisen auton. Mutta Falconi on kotimme edelleenkin. Talla hetkella olemme Adelaidessa etsimassa toita. Tyotilanne alueella on heikko ja jos mitaan taalta ei loydy, niin suuntaamme kulkumme Nullaborgin autiomaan lapi Lansi-Australiaan.

Adelaide on viehattava kaupunki. Keskusta on erittain selkea ja siisti. Taalla on australialaiseksi kaupungiksi paljon vanhoja rakennuksia. Myos mukavia puistoja ja viheralueita loytyy. Keskustasta on nopea lahtea mihin tahansa ilmansuuntaan.

Australiassa on syksy. Lampotila etelaosissa on hiukan 20C paalle, joten pitkahihaiset vaatteet ovat tarpeen kesakelien jalkeen. Illalla ja yolla ilma jaahtyy 5-10C valille, joten teltassa nukkuminen ei kauheasti houkuttele.

Miika sai aikaiseksi elamansa parhaan taideteoksen =)

Laurilat pikkusaharassa Kengurusaarella. Kengurusaaren jalkeen ajoimme Adelaiden lentokentalle, josta Sonja ja Keijo lensivat Brisbaneen jatkamaan lomaansa Queenslandissa.

12 apostolia Great Ocean Roadin varrella. Kyseinen tie on yksi Australian hienoimpia teita.
Se kulkee Melbournen ja Adelaiden valissa Tyynen Valtameren rannassa. Tien varressa on paljon hienoja nakoalapaikkoja.

Valilla poikkesimme patikoimaan alueen kansallispuistoihin, joista moni oli karsinyt Australiassa niin yleisista metsapaloista. Eukalyptusmetsa ei ole moksiskaan tulesta, vaan uusi vihrea elama heraa pinnasta palaneiden runkojen lomasta. Eukalyptukset pudottavat palaneen kuorensa maahan. Osa kasvien siemenista vaatii jopa tulta itaakseen.

Melbournesta jatkoimme kohti Adelaidea. Victorian ja Etela-Australian maisema on varjaytynyt harmaaksi ja ruskeaksi. Australian etelarannikko karsii yhdesta historiansa pahimmasta kuivuudesta. Veden kayttamaisesta on alueella tiukat rajoitukset. Hanavesi on todella pahan makuista Etela-Australiassa.

Blue Mountainsilta ajoimme Victoriaan. Sen paakaupunki Melbourne on Australian 2.suurin kaupunki, 3,1 miljoonaa asukasta. Kaupunki oli meille vahan pettymys, koska olimme kuulleet siita paljon kehuja etenkin australialaisilta itseltaan. Meille se oli kuintekin vain tavanomainen suurkaupunki. Parasta antia oli Koorie Center, jossa kerrottiin aboriginaalien vaiheista eurooppalaisten tulon jalkeen. Kaupungissa on Australian paras joukkoliikenneverkosto.

Blue Mountainsin alueella sijaitsevat Jenolan tippukiviluolat ovat upeimmat luolat, missa olemme koskaan kayneet. Alueella on useita luolaverkostoja, joihin voi tehda erilaisia opastettuja retkia.

Saimme ystavamme Sonja ja Keijo Laurilan "kylaan" 2 viikoksi tanne Australiaan. Suuntasimme matkamme Sydenysta aluksi Blue Mountainsille. Saa oli hieman sateinen, mutta teimme silti pienia kavelyretkia sinivuorten kansallispuiston hienoissa maisemissa.

Aussielaimia

Tasmanian paholainen Phillips Islandilla. Elain on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja sita esiintyy luonnossa enaa Tasmaniassa.

Vompatti Wilson Promontoryn kansalllispuistossa.

Pikkupingviineja elaa Etela-Australian rannikolla. Kavimme ihastelemassa niita seka Phillips Islandilla etta Kengurusaarella. Kuvan punainen vari johtuu siita, etta oppaamme valaisi pingviineja punaisella valolla. Se ei vahingoita pingviinien silmia, kuten kirkkaat valot tekisivat.

Vihdoin ja viimein paasimme nakemaan koalan luonnossa! Tama iloinen tapahtuma sattui Kenneth Riverilla Great Ocean Roadin varrella. Leirinta-alueen puissa oli ainakin 15 koalaa, joista osa oli jopa hereilla paivasaikaan, syoden ja liikkuen.

Kengurusaarella on suuri merileijonayhdyskunta, n 600 yksiloa. Merijellonien herkkaa hetkea todistamassa =)