Uusi-Seelanti: etelasaari

4 viikon lomamme Uudessa-Seelannissa alkaa olla lopuillaan. Vuokrasimme auton, jonka mittariin on kertynyt reilu 5000km. Taalla on vilkkain turistisesonki meneillaan. Se nakyy varsinkin hinnoissa, joten jouduimme tyytymaan sedaniin asuntoauton/pakettiauton sijaan. Olemme telttailleet suurimman osan oista ilmaisilla telttailualueilla. Hintataso on suurinpiirtein sama kuin Australiassa, mutta esimerkiksi bensa on 20% kalliimpaa.
Uusi-Seelanti on todella kaunis maa. Taalta loytyy lumihuippuisia vuoria, jaatikoita, sademetsaa, tulivuoria, vulgaanisia alueita, beacheja. Kesakuukausina (joulu-helmikuu) ilmasto vastaa Suomen kesailmoja. Muulloin taalla satelee paljon, etenkin lansirannikolla. Lampotila on 10 C molemmin puolin.

Milford Sound on kuvankaunista aluetta etelasaaren lounaisosassa. Alueella sataa 7 metria vuodessa, joten siella on runsaasti hienoja vesiputouksia. Kavimme siella risteilylla, jonka aikana pongasimme mm. turkishylkeita ja delfiinin.



Etelasaarelta loytyy paljon norjalaisia piirteita, kuten vuoristoa, merta ja erittain mutkaisia ja paikoin jyrkkia teita.

Etelasaaresta vuoristoa on n. 75%. Taalla sijaitsevat ns. Etelaiset Alpit. Osassa vuorista on lumihuippu ympari vuoden. Kuvassa nakyva Mt Cook on Uuden-Seelannin korkein vuori (3,8km).

Osallistuimme yhden paivan opastetulle jaatikkoretkelle Fox Glacierilla. Ilman jaatikkokenkia (piikit pohjassa) jaatikolla liikkuminen on mahdotonta. Oppaamme hakkasi kulkureitillemme portaat, silla ne sulivat osittain joka paiva.

Etelasaarella on useita jaatikoita. Suurin jaatikko on Tasman Glacier, joka on yli 24km pitka ja 0,5km syva. Kuvassa on osa Fox Glacierista. Jaatikko valuu alaspain 30cm paivittain.

Uusi-Seelanti: pohjoissaari

Wai-O-Tapun thermaalinen "wonderland" oli hieno alue. Sielta loytyi monenlaisia vulgaanisia esiintymia. Maan uumenista nousevat mineraalit varjasivat veden ja maaperan mita mielikuvituksellisimman variseksi. Rikin tuoksu tekee thermaalisista alueista tosin vahemman romanttisia.


Thermaalisessa kylvyssa tuli hiki. Veden lampotila oli 40-50 C asteen valilla.



Pojoissaari sijaitsee Tyynenmeren ja Australian/Aasian laatan tormayskohdassa. Niinpa taalta loytyy kuumia lahteita, kiehuvia mutalammikoita ym. vulgaanista nahtavaa.

Uuden-Seelannin suurin kaupunki on Auckland. Kuvassa nakyvan Sky Towerin korkeus on 328m. Miika tempaisi ja hyppasi tornin ylatasanteelta (192 metrista) Skyjumpin. Skyjump on base-hyppy vaijerit selassa. www.skyjump.co.nz

Uudesta-Seelannista loytyy tarjontaa monenlaisiin extreme-lajeihin. Muun muassa benji-hyppy on lahtoisin taalta.

Pohjoissaaren maisema on vihreaa ja kumpuilevaa.

Pohjoissaaressa on laajoja ikivihreita sademetsa-alueita.

Uuden-Seelannin tunnusmerkki ovat lampaat. Maailman toiseksi suurimmassa villantuottajamaassa niita asustaa 47 miljoonaa.

Lyhyt oppimaara Uudesta-Seelannista
Populatioo: 4,1 miljoonaa
Paakaupunki: Wellington Suurin osa ihmisista asuu pohjoissaarella;
alkuperaisasukkaita, maoreja noin 15 % vaestosta

Uuteen-Seelantiin

Huomenaamulla hyppaamme Air New Zealandin siiville ja lennahdamme kuukaudeksi naapurimaahan. Lennamme Aucklandiin, vuokraamme sielta auton ja palaamme sitten takaisin Sydneyyn Christchurstista maaliskuun alussa. Tavoitteenamme on kiertaa molemmat paasaaret. Kohti uutta seikkailua!

Aussiarkea

Kesakelit
Australiassa eletaan nyt kuuminta kesaaikaa. Joulu-tammi- ja helmikuu ovat taalla kesakuukausia, jolloin lampotila kohoaa 30- 40C asteeseen ja jopa yli. Tana vuonna kesa saapui "onneksemme" vasta tammikuun puolivalissa. Etenkin tyonteko tuossa paahteessa on hikista. Rannikolla lampotila on yleensa sisamaata alhaisempi. Tammikuu on taalla yleisin kesalomakuukausi ja se nakyy etenkin kohonneina bensan ja majoitusten hintoina. Viime vuonna joulun ja uudenvuoden aikaan taalla oli kylvetty neljassakymmenessa asteessa, tana vuonna lampotila oli tuolloin vain20-25 C. Valilla taallakin sataa vetta, vaikka Australia karsiikin kaikkien aikojen pahimmasta kuivuudesta. (Ilmastonmuutos puhuttaa taalla!) Muun muassa jouluaaton satoi aamusta iltaan, mika teki paivasta vahemman rattoisan. Sadepaivina meidan ulkoilmassa elavien elama ei ole kivaa, kun ei ole varsinaisesti mitaan taloa, missa pitaa sadetta. Talloin mennaan jonnekin picnic-katoksen alle pelailemaan lautapeleja tai kierrellaan kaupoissa ja odotellaan sateen loppumista tai jotain muuta yhta viihdyttavaa.

Autoilusta
Auton kayttomaksuna on taalla rekisterointimaksu. Sen suuruus vaihtelee osavaltion mukaan 250-450 euron valilla. Maksun voi suorittaa kerralla joko puoleksi tai koko vuodeksi. Automme on Queenslandin rekisterissa ja se osavaltio on kalleimmasta paasta. Jouduimme juuri uusimaan autoomme rekisterointitarran, eika se ollut kovin simppeli operaatio, kun emme ole talla hetkella Queenslandin osavaltiossa. Eraskin puhelu piti soittaa, ennen kuin asia saatiin vihdoinkin hoidettua. Ajaminen on taalla kuitenkin paljon halvempaa kuin Suomessa. Bensalitrasta joutuu maksamaan 0,6-0,7 euroa. Osakasko maksoi meille vuodeksi 110 euroa. Autoomme olemme joutuneet korjauttamaan ilmastoinnin, jaahdyttajan, ohjaustehostimen hihnan rullan ja myos takarenkaat ovat menneet uusiksi.

Vorot riesana
Joku kurja voro kavi pollimassa caravanparkin kylmiosta meidan ruoat eraana yona. Edellispaivana oli kayty ostaa ruuat pariksi paivaksi ynna kokattu lounas seuraavalle paivalle toihin. Toivottavasti kurja voro sai mahapuruja niista. Emme tosin olleet ainoita varkauden uhriksi joutuneita. Selvisi, etta vorot olivat vierailleet yoaikaan jaakaapilla ainakin 5 muutakin reissua. Tasta huolimatta henkilokunta ei suostunut sulkemaan keittiota yoajaksi. Viikko tuon tapahtuman jalkeen unohdimme kattilan leirintaalueen keittioon aamupalan jalkeen. Illalla ruoanlaiton yhteydessa sita ei enaa loytynyt. Eli kaikki nayttaa kelpaavan pitkakyntisille.

Medicare
Australialla ja Suomella on Medicare-yhteistyo. Tama sopimus on vain harvoilla mailla. Sopimus tarkoittaa sita, etta jos meidan tarvii kayttaa yleisia terveyspalveluita, ne ovat meille ilmaisia. Tahan mennessa ei ole onneksi tarvinnut viela turvautua hospitaalien palveluihin.

Virastoasiointi
Virastoasiointi ei ole aina kovin simppelia ja se poikkeaa paljon siita mihin Suomessa on tottunut. Taalla on 6 osavaltiota ja kaikissa on osin oma lainsaadantonsa ja menettelytapansa. Valilla riippuu aivan virkailijasta, saatko haluamasi asian hoidettua kyseisessa toimistossa, vai pitaako sinun menna toiseen toimistoon. Tasta esimerkkina vaikkapa autonvakuutus. Meilla kavi hyva tuuri kun puhelinpalvelussa lupasivat AAMIlta (eras paikallinen vakuutusyhtio) meille autovakuutusken, vaikka yleensa eivat sita reppumatkaajille anna. Kaverimme yrittivat saada vakuutusta samasta paikasta, mutteivat saaneet. Sydneyssa 2 suomalaisporukkaa hommasi autovakuutusta samaan aikaan. Toinen porukka sai sen Commonwelth pankista, mutta toinen taas ei, syyksi sanottiin se, etteivat he ole Australian kansalaisia. Eraat suomalaiset saivat sen autoklubilta, toiset taas eivat. Yleensaottaen sinulle annettava tieto riippu taysin siita, mita sinua palveleva virkailija sattuu asiasta tietamaan. Tama patee pankkeihin, posteihin, kaikkiin virastoihin jne.