Uusi-Seelanti: etelasaari

4 viikon lomamme Uudessa-Seelannissa alkaa olla lopuillaan. Vuokrasimme auton, jonka mittariin on kertynyt reilu 5000km. Taalla on vilkkain turistisesonki meneillaan. Se nakyy varsinkin hinnoissa, joten jouduimme tyytymaan sedaniin asuntoauton/pakettiauton sijaan. Olemme telttailleet suurimman osan oista ilmaisilla telttailualueilla. Hintataso on suurinpiirtein sama kuin Australiassa, mutta esimerkiksi bensa on 20% kalliimpaa.
Uusi-Seelanti on todella kaunis maa. Taalta loytyy lumihuippuisia vuoria, jaatikoita, sademetsaa, tulivuoria, vulgaanisia alueita, beacheja. Kesakuukausina (joulu-helmikuu) ilmasto vastaa Suomen kesailmoja. Muulloin taalla satelee paljon, etenkin lansirannikolla. Lampotila on 10 C molemmin puolin.

Milford Sound on kuvankaunista aluetta etelasaaren lounaisosassa. Alueella sataa 7 metria vuodessa, joten siella on runsaasti hienoja vesiputouksia. Kavimme siella risteilylla, jonka aikana pongasimme mm. turkishylkeita ja delfiinin.



Etelasaarelta loytyy paljon norjalaisia piirteita, kuten vuoristoa, merta ja erittain mutkaisia ja paikoin jyrkkia teita.

Etelasaaresta vuoristoa on n. 75%. Taalla sijaitsevat ns. Etelaiset Alpit. Osassa vuorista on lumihuippu ympari vuoden. Kuvassa nakyva Mt Cook on Uuden-Seelannin korkein vuori (3,8km).

Osallistuimme yhden paivan opastetulle jaatikkoretkelle Fox Glacierilla. Ilman jaatikkokenkia (piikit pohjassa) jaatikolla liikkuminen on mahdotonta. Oppaamme hakkasi kulkureitillemme portaat, silla ne sulivat osittain joka paiva.

Etelasaarella on useita jaatikoita. Suurin jaatikko on Tasman Glacier, joka on yli 24km pitka ja 0,5km syva. Kuvassa on osa Fox Glacierista. Jaatikko valuu alaspain 30cm paivittain.