Aussiarkea

Kesakelit
Australiassa eletaan nyt kuuminta kesaaikaa. Joulu-tammi- ja helmikuu ovat taalla kesakuukausia, jolloin lampotila kohoaa 30- 40C asteeseen ja jopa yli. Tana vuonna kesa saapui "onneksemme" vasta tammikuun puolivalissa. Etenkin tyonteko tuossa paahteessa on hikista. Rannikolla lampotila on yleensa sisamaata alhaisempi. Tammikuu on taalla yleisin kesalomakuukausi ja se nakyy etenkin kohonneina bensan ja majoitusten hintoina. Viime vuonna joulun ja uudenvuoden aikaan taalla oli kylvetty neljassakymmenessa asteessa, tana vuonna lampotila oli tuolloin vain20-25 C. Valilla taallakin sataa vetta, vaikka Australia karsiikin kaikkien aikojen pahimmasta kuivuudesta. (Ilmastonmuutos puhuttaa taalla!) Muun muassa jouluaaton satoi aamusta iltaan, mika teki paivasta vahemman rattoisan. Sadepaivina meidan ulkoilmassa elavien elama ei ole kivaa, kun ei ole varsinaisesti mitaan taloa, missa pitaa sadetta. Talloin mennaan jonnekin picnic-katoksen alle pelailemaan lautapeleja tai kierrellaan kaupoissa ja odotellaan sateen loppumista tai jotain muuta yhta viihdyttavaa.

Autoilusta
Auton kayttomaksuna on taalla rekisterointimaksu. Sen suuruus vaihtelee osavaltion mukaan 250-450 euron valilla. Maksun voi suorittaa kerralla joko puoleksi tai koko vuodeksi. Automme on Queenslandin rekisterissa ja se osavaltio on kalleimmasta paasta. Jouduimme juuri uusimaan autoomme rekisterointitarran, eika se ollut kovin simppeli operaatio, kun emme ole talla hetkella Queenslandin osavaltiossa. Eraskin puhelu piti soittaa, ennen kuin asia saatiin vihdoinkin hoidettua. Ajaminen on taalla kuitenkin paljon halvempaa kuin Suomessa. Bensalitrasta joutuu maksamaan 0,6-0,7 euroa. Osakasko maksoi meille vuodeksi 110 euroa. Autoomme olemme joutuneet korjauttamaan ilmastoinnin, jaahdyttajan, ohjaustehostimen hihnan rullan ja myos takarenkaat ovat menneet uusiksi.

Vorot riesana
Joku kurja voro kavi pollimassa caravanparkin kylmiosta meidan ruoat eraana yona. Edellispaivana oli kayty ostaa ruuat pariksi paivaksi ynna kokattu lounas seuraavalle paivalle toihin. Toivottavasti kurja voro sai mahapuruja niista. Emme tosin olleet ainoita varkauden uhriksi joutuneita. Selvisi, etta vorot olivat vierailleet yoaikaan jaakaapilla ainakin 5 muutakin reissua. Tasta huolimatta henkilokunta ei suostunut sulkemaan keittiota yoajaksi. Viikko tuon tapahtuman jalkeen unohdimme kattilan leirintaalueen keittioon aamupalan jalkeen. Illalla ruoanlaiton yhteydessa sita ei enaa loytynyt. Eli kaikki nayttaa kelpaavan pitkakyntisille.

Medicare
Australialla ja Suomella on Medicare-yhteistyo. Tama sopimus on vain harvoilla mailla. Sopimus tarkoittaa sita, etta jos meidan tarvii kayttaa yleisia terveyspalveluita, ne ovat meille ilmaisia. Tahan mennessa ei ole onneksi tarvinnut viela turvautua hospitaalien palveluihin.

Virastoasiointi
Virastoasiointi ei ole aina kovin simppelia ja se poikkeaa paljon siita mihin Suomessa on tottunut. Taalla on 6 osavaltiota ja kaikissa on osin oma lainsaadantonsa ja menettelytapansa. Valilla riippuu aivan virkailijasta, saatko haluamasi asian hoidettua kyseisessa toimistossa, vai pitaako sinun menna toiseen toimistoon. Tasta esimerkkina vaikkapa autonvakuutus. Meilla kavi hyva tuuri kun puhelinpalvelussa lupasivat AAMIlta (eras paikallinen vakuutusyhtio) meille autovakuutusken, vaikka yleensa eivat sita reppumatkaajille anna. Kaverimme yrittivat saada vakuutusta samasta paikasta, mutteivat saaneet. Sydneyssa 2 suomalaisporukkaa hommasi autovakuutusta samaan aikaan. Toinen porukka sai sen Commonwelth pankista, mutta toinen taas ei, syyksi sanottiin se, etteivat he ole Australian kansalaisia. Eraat suomalaiset saivat sen autoklubilta, toiset taas eivat. Yleensaottaen sinulle annettava tieto riippu taysin siita, mita sinua palveleva virkailija sattuu asiasta tietamaan. Tama patee pankkeihin, posteihin, kaikkiin virastoihin jne.